Statute

Uudet Säännöt (2014)

1) Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Suomalais-saksalainen Yhdistys ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

2) Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä saksankielinen kulttuuri tunnetuksi, edistää kiinnostusta saksan kieleen ja yhteyksien ylläpito ja kehittäminen saksankielisten alueiden kanssa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, luentoja ja kielikursseja sekä muita samantapaisia, lain sallimia tilaisuuksia. Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi, asiaa kuuluvan luvan saatuaan, järjestää juhlia, arpajaisia, myyjäisiä ja rahankeräyksiä sekä ottaa vastaan lahjoituksia. Yhdistys voi myös harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun taloudellisen ansion hankkiminen. Yhdistys ei puutu puolue- eikä muuhun poliittiseen toimintaan.

3) Jäsenet

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

4) Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä vuoden lopussa, jos jäsen on maksukehotuksista huolimatta jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5) Jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän vuotuisista jäsenmaksujen suuruuksista päättää vuosikokous vuodeksi kerrallaan.

Hallituksen ehdotuksesta vuosikokous voi kutsua jonkun tunnetun Suomen kansalaisen yhdistyksen suojelijaksi. Vuosikokous voi hallituksen ehdotuksesta vuosittain valita enintään kolme kunniajäsentä, jotka ovat merkittävällä tavalla edistäneet yhdistyksen tavoitteita. Kunniajäsenet saavat elinajakseen täydelliset jäsenoikeudet ja ovat vapaita jäsenmaksuista.

6) Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 6 muuta varsinaista jäsentä sekä 2 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä (3+1). Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, jonka kokouksen puolesta puheenjohtaja tarkastaa ja allekirjoittaa. Pöytäkirjan varmentaa kokouksen sihteeri.

7) Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9) Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain maaliskuun loppuun mennessä hallituksen määräämänä aikana.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10) Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

11) Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. keskustellaan kuluvan vuoden ohjelmasta,
8. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
9. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
10. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa.
11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle kuukausi ennen uutta kokousta, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12) Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi sen varat luovutetaan jollekin tunnetulle rekisteröidylle järjestölle, jolla on samanlaiset tarkoitusperät kuin yhdistyksellä tai käytettäväksi samanlaiseen tarkoitukseen.

13) Muissa kohdin noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain säännöksiä.

Vanhat Säännöt (1971)

1) Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Suomalais-saksalainen Yhdistys ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

2) Yhdistyksen tarkoituksena on saksankielisen kulttuurin lähentäminen ja tunnetuksi tekeminen, saksan kielen viljelyn elintäminen, paikkakunnallinen yhteistoiminnan virittäminen suomen- ja saksankielisten seutujen kesken sekä henkilökohtaisen kosketuksen välittäminen kulttuurikysymyksissä.

3) Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, luentoja ja kielikursseja sekä muita samantapaisia, lain sallimia tilaisuuksia. Yhdistyksellä on oikeus toimintansa tukemiseksi taloudellisesti järjestää juhlia, arpajaisia, myyjäisiä ja rahankeräyksiä sekä ottaa vastaan lahjoituksia. Yhdistys voi myös harjoittaa julkaisutoimintaa. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellinen ansion hankkiminen siihen osallisille. Yhdistys ei puutu puolue- eikä muuhun poliittiseen toimintaan.

4) Yhdistyksen jäseneksi voi päästä jokainen Suomen tai vieraan maan kansalainen ja kaupallinen, yhteiskunnallinen tai muu tunnettu rekisteröity järjestö, jota yhdistyksen tarkoitusperät ja aatteet kiinnostavat ja jonka yhdistyksen johtokunta jäseneksi hyväksyy. Ulkomaalaisia ei kuitenkaan voi olla jäseninä enempää kuin korkeintaan 1/3 (yksi kolmasosa) yhdistyksen koko jäsenluvasta. Yhdistys voi kerätä jäseniltään vuotuista jäsenmaksua, jonka suuruuden vuosikokous määrää vuodeksi kerrallaan.

Jäsenen, jonka suorittaa yhdellä kertaa jäsenmaksun vähintään viisitoista kertaisena, katsotaan pysyvänä jäsenenä täyttäneen jäsenmaksuvelvollisuutensa kertakaikkisesti.

Johtokunnan ehdotuksesta yhdistys voi kutsua jonkun tunnetun suomen kansalaisen yhdistyksen suojelijaksi. Yhdistys voi johtokuntansa ehdotuksesta vuosittain valita enintään kolme kunniajäsentä. Kunniajäsenet saavat elinajakseen täydelliset jäsenoikeudet ja ovat vapaat kaikista maksuista.

Jäsen voi erota yhdistyksestä, milloin hän niin haluaa, tekemällä siitä lainmukaisen ilmoituksen. Sellainen jäsen vapautuu maksujen suorittamisesta ja muista velvollisuuksista seuraavan kalenterivuoden alusta.

5) Johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan myös yhdistyksen puheenjohtajaksi, valitaan vuosikokouksessa yhden vuoden ajaksi.

Yhdistyksen asioita hoitaa ja sitä edustaa lainmukaisena hallituksen vuosikokouksessa kolmivuotiskaudeksi valittu johtokunta, johon puheenjohtajan lisäksi kuuluu kuusi jäsentä. Jäsenistä on 1/3 (yksi kolmasosa) vuosittain erovuorossa; ensimmäisen ja toisen toimintakauden erovuoroiset jäsenet määrätään arvalla. Jos johtokunnan jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä, täytetään paikka seuraavassa … kokouksessa. Täten valittu edustaja eroaa johtokunnasta silloin, kun hänen edeltäjänsä oli velvollinen eroamaan.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä k…ta jäsentä on .. paikalla. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Johtokunnan kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, jonka kokouksen puolesta ko… … puheenjohtaja tarkastaa ja allekirjoittaa. Pöytäkirjan varmentaa kokouksen sihteeri.

6) Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa.

7) Yhdistyksen vuosikokous pidetään viimeistään maaliskuun kuluessa johtokunnan lähemmin määräämänä aikana. Kokouskutsu on julkaistava ainakin yhdessä paikka… sanomalehdessä vähintään viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsussa on huomioitava yhdistyslain määräykset. Vuosikokouksessa käsitellään muun ohella ainakin seuraavat asiat:

1. johtokunnan esittämä vuosikertomus,
2. yhdistyksen tilit ja tilintarkastajan lausunto,
3. vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille,
4. keskustellaan kuluvan vuoden ohjelmasta,
5. valitaan yhdistyksen puheenjohtaja,
6. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet tarkastaman kuluvan vuoden tilejä,
7. valitaan johtokunnan erovuoroisten jäsenten tilalle uudet,
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Ehdotukset vuosikokouksessa käsiteltäväksi tarkoitetuista asioista on toimitettava johtokunnalle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

8) Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Johtokunnan on jätettävä ti… vuosikertomuksineen tilintarkastajalle viimeistään viikkoa ennen vuosikokous ja on tilintarkastajien palautettava ne lausuntoineen viimeistään päivää ennen vuosikokousta.

9) Muut yhdistyksen kokoukset pidetään johtokunnan päätöksestä ja milloin vähintään kymmenesosa yhdistyksestä sitä kirjallisesti vaati pyytää ilmoittaen syyn ja tarkoituksen ehdotetulle kokoukselle. Kokouskutsu toimitetaan 7:nnessä pykälässä säädetyllä tavalla.

10) Yhdistyksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirja, jonka kokouksen puolesta hyväksyy kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkistajaa. Päätökset yhdistyksen kokouksissa ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa, jolloin ratkaisee arpa.

11) Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia vuosikokouksessa vähintään 2/3 (kaksi kolmasosa) äänten enemmistöllä asian oltua sitä ennen johtokunnan käsiteltävänä ja sen saavutettua siellä vähintään 2/3 (kaksi kolmasosa) äänten enemmistön.

12) Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi sen varat luovutetaan jollekin tunnetulle rekisteröidylle järjestölle, jolla on samanlaiset tarkoitusperät kuin yhdistyksellä tai käytettäväksi samanlaiseen tarkoitukseen.

13) Muissa kohdin noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain säännöksiä.

Säännöt on edellä mainitussa muodossa vahvistettu oikeusministeriössä 11.2.1971.

Werbung